Seuraan hämmentyneenä lastentarvikehärdelliä. Tarjolla on jos jonkinmoista hilavitkutinta, ääntelevää ja tärisevää sytkytintä, värien sekamelskaa ja sikamaisen kalliita trendikuoseja. Tarvitseeko vauva todella sitterin, jossa on kuusi nopeusvaihtoehtoa ja 12 rauhoittavaa sävelmää?
Taidan kuitenkin kokeilla kierrätettyä vanhaa mallia. Siskolta saatu sitteri ei oikein miellyttänyt silmää, mutta kun kaikki osat olivat kohdillaan ja vekotin muutenkin toimiva, ei sitä viitsinyt poiskaan heittää. Päälle vanhasta pöytäliinasta leikattu kangas (olin laiska enkä jaksanut kaavoittaa, vaan ompelin ronskisti kankaan yhtenä palana vanhan päälle) ja tämä saa kelvata meille.
Ans kattoo kuin käy, pärjätäänkö tällä vai joudunko vielä pyörtämään puheeni ja hommaamaan sen tärisevän ja lauluja lurittelevan mallin...
Aivan ihanasti olet tehnyt vanhasta sitteristä oman näköisen :)
VastaaPoistaEi niillä ihme hilavitkuttimilla mitään tee.. joo, niiden kanssa saa enemmän omaa aikaa ja vauva saattaa istua kakkat vaipassa tuntitolkulla olohuoneen nurkassa tyytyväisenä, mutta tuskin edes haluat sitä.. :) ja siihenhän se pikkuinen sitten tottuu ja lopulta osaa jo vaatia.. hytkymistä, heilumista ja musiikkia.. Parastahan se on jos vauva oppii heti olemaan rauhassa ja nukahtelemaan itsekseen pelkässä hiljaisuudessa ja kotoa kuulumassa normimöykässä. :)